Valtiovarainministeriön kunnallishallinnon rakennetyöryhmän selvityksessä talvella 2012 Etelä-Karjalaan esitettiin yhden kunnan mallia. Kuntien lausunnoissa mainittua mallia ei kannatettu. Etelä-Karjalan ns. maalaiskuntien lausunnoissa selkeästi vahvimpana tavoitteena oli itsenäisenä jatkaminen. Lausunnoissa ja kuulemisissa myös todettiin, että jos alueen kuntien yhdistymiskehitys etenee, etenee se kohti kahden kunnan mallia. Tällöin maakunnan eteläosaan muodostuisi Lappeenrannan kaupungin ympärille muodostuva kunta ja pohjoisosaan vastaavasti Imatran kunta. Maakuntaan myös saattaisi jäädä kunta tai kuntia, joiden yhdistymissuunta on epäselvä. Imatran seutukunnalla, siis Imatralla, Ruokolahdella, Rautjärvellä ja Parikkalassa, on vahva yhteistyön perinne. Näillä Etelä-Karjalan ns. pohjoisilla kunnilla on mm. yhteistyöelimenä seutuparlamentti ja seututyön valiokunta. Mainitut toimielimet ovat yhteistoimintaa valmistelevia ja linjaavia, mutta kuitenkin ilman päätöksentekovaltaa. Imatran seutukunnan elinkeinopolitiikka toteuttaa Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy, jonka keskeisimmät osakkaat ovat Imatran kaupunki ja Rautjärven ja Ruokolahden kunnat. Alueella on myös yhteinen ympäristötoimi.
Yllä esitetyistä lähtökohdista on luontevaa selvittää, millä tavoin kuntayhteistyötä on tarpeen ja järkevää tiivistää ja onko yhteistyön tiivistäminen yleensäkään enää mielekästä ilman kuntaliitoksia. Mahdollisen kuntaliitoksen suurimpiin haasteisiin lukeutuu sosiaali- ja terveystoimen järjestäminen, koska pohjoisen alueen kunnat Imatraa lukuun ottamatta ovat Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin täysjäseniä. Kuntaliitoksiin liittyvissä selvityksissä on lisäksi suuri joukko muita kuntapalvelujen järjestämiseen liittyviä ongelmakohtia ja haasteita. Tässä esitettävän esiselvityssuunnitelman tavoitteena ei kuitenkaan ole paneutua mainittuihin operatiivisen toiminnan yksityiskohtiin. Sen sijaan esiselvityshankkeen päätavoite on hahmottaa tiivistyvän yhteistyön mahdollisuuksia ja haasteita alueen elinvoiman kannalta sekä erityisesti kartoittaa kuntapäättäjien tahtotilaa yhteistyön tiivistämisen ja kuntarakenteen tarkastelun osalta.
En ainakaan itse näkisi - useammaltakin kantilta asiaa tarkastellen välttämättä kovinkaan järkevänä lähteä viemään mahdollista syvenevää kuntayhteistyötä kuntaliitostasolle vielä lähivuosina, vaan tiivistää yhteistyötä soveltuvin osin niissä kohtaa missä se on järkevää ja joissa sille on olemassa selkeää tilausta (sellaisiakin osa-alueita on oikeasti varsin selvästi indikoitavissa), sekä toisaalta saavutettavissa kustannustehokkuutta uusilla tehokkaammilla toimintatavoilla.
VastaaPoistaSyitä on useampiakin: Etelä-Karjalassa on yleisesti, ja oikeastaan vielä korostetusti juuri Imatran seutukunnassa vähän liian paljon asioita yhdellä jos toisella (nykyisellä) kunnalla menossa ja ennen kaikkea tulossa.
Jos ja kun yhteistyö pelaa varsin hyvin tällä hetkellä, niin miksi ihmeessä riskeerata hyvää yhteistyötä esimerkiksi mahdollisesti sellaisella kuntaliitoksella, joka mahdollisesti selkeästi synnyttäisi eripuraa ja ns. kiristäisi tunnelmaa sekä jättäisi jotkin alueet fokuksen osalta "vähemmän priorisoituun asemaan" ? Tällöin suosittelisin ensisijaiseksi toimeksi edelleen kehittää ja mahdollisesti syventää nykyistä yhteistyöä. Etelä-Karjalassa melkein kunta kuin kunta on keskimääräistä paremmassa hapessa kuin kunnat muualla Suomessa. Tähänkin on useita syitä: 1) jo lähtökohtaisesti Etelä-Karjalassa kunnat ovat olleet taloudellisesti paremmissa kantimissa 2) viime aikoina Etelä-Karjala on välttynyt samanlaisilta isoilta iskuilta kuin mitä esimerkiksi Varsinais-Suomi, Salon ja Turun seudut, Oulun seutu ja useammat muut piememmät seudut ovat saaneet osakseen. 3):s tekijä on aktuellisti ja lähitulevaisuudessa paremmat kehitysnäkymät.
Etelä-Karjalassa tilanne poikkeaa kehitysnäkymien osalta muusta maasta, ja täällä pitäisi jo tällä hetkellä askarrella enemmän aivan muiden kuin joidenkin kuntayhteistyö- ja mahdollisten liitosasioiden sekä esimerkiksi Eksoten kanssa, kun momentum on kehityksen osalta selkeästi päällä ja tulossa päälle. Ja tämä koskee erityisesti Imatran seutukuntaa, Lappeenrannan seutukunnassa tietyt kehitysaskeleet ovat nyt viime aikoina edenneet sekä ovat lähitulevaisuudessa etenemässä paremmin ja rivakammin.
Imatran seutukunta on enemmän tai vähemmän kahteen tai kolmeen osaan jakautunut, ja tämä jako tulee uskoakseni näkymään yhä selvemmin lähivuosina esimerkiksi kehityskohteiden ja -hankkeiden kautta. Tämä ei sinällään ole ongelma, jos siitä ei tehdä sellaista esimerkiksi mahdollisesti muuttuneessa kuntarakenteessa.
Miten Imatran johdolla riittäisi intressit kehittää seudun pohjoisosien hankkeita, joiden tärkeys on selvästi nyt lähitulevaisuudessa nousemassa pinnalle ?
Imatralla on useita omiakin hankkeita menossa, ja myös tulossa: Ukonniemen alueen edelleen kehittäminen, Korvenkanta on vielä alkutekijöissään, Mansikkalan ja Imatrankosken kehittäminen - jonka perään hieman kyseltiin tällä viikolla E-S:n mielipiteessä muutama päivä takaperin, Luumäki- Imatra kaksoisraide ja siihen mahdollisesti liittyvät hankkeet jne. sekä lisäksi esimerkiksi Vuoksenniskan "pelastamishanke" syönee energiaa, jos sen suhteen ollaan tosissaan. Se ei nimittäin etene ns. vasemmalla kädellä.
Rautjärvellä on indikoitavissa ainakin kolme erittäin tärkeää hanketta: Hiitolanjoen kehittäminen, joka ei todellakaan ole pelkillä mahdollisesti rakennettavilla kalateillä hyvä, Änkilänmäen kehittäminen (joka on alkutekijöissään ja osaltaan sidoksissa myös edelliseen) sekä myös Konkalammen mahdollinen jatkokehittäminen. Ja tähän kokonaisuuteen liittyy nähdäkseni myös liikenteellisiä ulottuvuuksia, joita pitäisi huomioida. Tämä muun muassa ja erityisesti alueella Simpeleen asema - Hiitolanjoki - Änkilänmäki.
PoistaParikkalan rajanylityspaikan avaaminen kansainvälisenä rajanylityspaikkana on todennäköisesti toteutumassa lähivuosina: pidemmällä tähtäimellä tämä olisi Etelä-Karjalan pohjoisosissa tärkein yksittäinen kehitysaskel sitten Simpeleen tehtaiden perustamisen, ja tämä korostaa järjestään kaikkien yhtään merkittävämpien hankkeiden tärkeyttä Parikkalan ja Rautjärven (etenkin Simpeleen) seudulla entisestään.