tiistai 5. maaliskuuta 2013

Valtuustojen keskustelu 5.3.

Innostava valtuustojen keskustelu oli 5.3. Imatran kulttuurikeskuksessa


Kulttuurikeskuksessa kohtasivat Rautjärven, Ruokolahden ja Imatran valtuustot. Esiselvitystyön toimeksiannossa selvitettiin kuntien tahtoa lähteä kuntaliitosselvitykseen. Nyt oli tarkoitus keskustella, onko valmiuksia edetä kuntaliitosselvityksen suuntaan. Strategisen tason tulevaisuuskeskustelu siitä syntyi. Minkä varaan Imatran seudun tulevaisuuden voi rakentaa?

Miten raja ja sen tuomat mahdollisuudet nähdään? Miten venäläinen segmentti voidaan nähdä muunakin muin matkailijoina? Tai rajakauppana? Nyt 60% on ostosmatkailijoita ja 30% on lomamatkailijoita. Mutta ennen muuta se on yritystoimintaa, jo nyt pk-yrityksiä siellä ja tällä puolella rajaa. Matkailun mieltäminen yhtenä osana - matkailuteollisuuden rakentamisena nousi olennaiseksi.

Venäjä ja sen mahdollisuus on vähän matkailua. Ja paljon, paljon muuta. Matkailu on venäläisiä ja paljon, paljon muuta. Kun katsotaan Imatran seutua ja matkailua yhdistelmänä, Venäjä erottaa sen muista Suomen seuduista. Siksi venäläissegmentti - kokonaisuutena.

Lähtökohtana Imatran seudun tulevaisuudelle kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia



Valtionneuvoston tulevaisuuselonteko ohjaa Suomen tulevaisuuden rakentamista. Suomella on ollut kyky elää kansakuntana vahvojen strategioiden varassa - viimeksi toisen maailmasodan jälkeisestä suurimmasta lamasta noustiin kansallisella ICT-strategialla. Se ei ollut Imatran seudun juttu. Mutta nyr kansallisena linjauksena oleva, kansalaisten, yritysten ja ympäristön hyvinvoinnin lähtökohdista rakentuva strategia on. Paremmin Imatran seudun kuin minkään muun seudun. Keskittymällä kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategiaan, rakentuu menestys. Puuhastellakin saa ja pitää. Mutta tulevaisuuden kannalta pitää nyt tehdä isoja juttuja. Pitää muistaa tuo yritysten hyvinvointi. Se tarkoittaa toimiva ekosysteemiä.

"Tällä seudulla on fantastinen tulevaisuus", sanoi Veikko Sinisalo. " Meidän on vain rohkeasti tartuttava siihen". Lue lisää tämän tekstin kommentista.

Yhteistyö on jo nyt niin hyvää ja syvää, että sitä ei voi enää merkitykselliesti syventää.


Tehtävänä oli toimeksiannossa katsoa neljää vaihtoehtoista etenemistapaa. Kyllä kuntaliitosselvitykseen ryhtymistä suositellaam. Yhteistyön on niin syvää ja niin hyvää, että syventämiselle ei löydy merkityksellisiä kohteita. Kun sosiaali- ja terveystoimi on eri foorumeilla ja kun Imatran linja on hyvinvoinnin kehittäminen kokonaisvaltaisesti mukana sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi, ei sillä kentällä erillinä kuntina ole yhteistyön pintaa lainkaan. Se on yli puolet kuntien budjeteista pois. Kun yhteistyön pinnaksi jää käytännössä vain varhaiskasvatus ja perusopetus, on vaikeaa nähdä mitä kuntiin jäisi, jos se siirrettäisiin yhteisesti hoidettavaksi. Se on noin 25% kuntien budjetista - ja jo nyt siitä haastavimma palat hoidetaan yhdessä. Kulttuurissa ja vapaa-ajassa asukkaat käyttävät käytännössä Imatran palveluja. Siellä yhteistyö ei toisi taloudellista hyvää muille kuin Imatralle ehkä.

Lähiruokaa ja vähän luomuakin - lähiruuan ruoka-aitta ja kannattava liiketoiminta-alue 

Konsultit puhuivat lähiruuasta. Se tarkoittaa Imatran seudulla kasvatettua, jalostettua, myytyä, valmistettua ruokaa. Lähiruuan alkutuotantoa ja aavistus jalostustakin on seudulla. Mutta logistiikkaa ei ole eikä toimivaa markkinaakaan. Kun paikallinen toimiva markkina saadaan aikaan, voidaan lisätä jalostusta ja myyntiä. Se taas tarkoittaa sitä, että voidaan samassa ketjussa alkaa myydä vaikka perunaa Pietariin. Vaikka luomuperunaa.

Mikä voi olla kunnan rooli? Tehokkain rooli on toimivan markkinan rakentaminen. Parhaiten - ja täysin kustannusneutraalisti ja mittavia muitakin hyvinvointihyötyjä tuoden - se onnistuu ottamalla sitä omaan palvelutuotantoon. Niin kui Imatran valtuuston puheenjohtaja Tiina Wilen-Jäppinen tekee: hän tahtoo, että imatralaiset vanhukset syövät sunnuntaisin lähiruokaa. Ei mitään puuhastelua muutaman raaka-aineen kanssa. Ihan vain se merkitsee yli 200000€ liikevaihtoa. Katalysaattorivaikutus yrityksiin on suuri. Mitä jos syötäisiin lauauntainakin? Tai jos syötäisiin sairaalassakin? Tai kotona? Lähiruokatuotannossa lähimarkkinoiden merkitys on valtava.

Ympäristön, yritysten ja kuntalaisten hyvinvoinnin lisäämistä. Tätä merkitsee kunnan strategisen johtamisen tasolla Kannattavan kasvun ja hyvinvoinnin strategian maastoutus.

Todellisten tekojen aika


Imatran kaupunginhallituksen puheenjohtaja on valmis etenemään hyvinkin rivakasti isoillakin askelilla. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia on yhteensopiva Annan ajatusten kanssa ja kutsuu muita kuntia mukaan.
 
  

Etenemisvaihtoehtojen pohdintaa - miksi kuntajohtajat näyttävät niin iloisilta?

Paikallisidentiteetit ovat vanhoja ja vahvoja, ruokolahtelaisuus on näkynyt ja säilynyt suurruhtinaskunnan ajoilta, se ei valtakunnanrajoja siirtelemällä ole mihinkään hävinnyt - näyttäisi jopa paikallisidentiteetit vahvistuvan muutoksissa, niin kokemuksestaan kertoi Antti Pätilä päätöspuheenvuorossa.

Kun kuntaliitoselvitys on oikeasti pääosin kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian luomista ja vain vähän hallinnollista, niin miten voisi edetä? Salissa kuulosti siltä, että pysähtyä ei nyt voi, uudelleen käynnistäminen pysähtymisen jälkeen olisi mahdotonta. Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia on seudulla aivan ainutlaatuinen, tämän seudun yritysten, ympäristön ja kuntalaisten hyvinvoinnin strategiasta lähtevä. Vaikka se lähteekin samoista perusteista kuin tulevaisuuselonteko, se on seudun omien mahdollisuuksien varaan rakentuva. Hallinto on samaa kaikialla ja siitä on malleja.

Mitä jos rivakasti tehdään seudun yhteinen Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategia? Kesään mennessä? Ja syksyllä katsotaan, missä rakenteessa se toteutetaan - se varsinainen kuntaliitos? Sitäköhän he meittivät... vai olisiko herra kuntajohtajien suut vetänyt hymyyn mainio mustikkakukko?


4 kommenttia:

  1. Ajatelkaamme 20 vuotta eteenpäin; Mikäli terveydenhuollon menot kasvavat samalla trendillä kuin viimeiset 20 vuotta, rahat yksinkertaisesti loppuvat ennen kuin seuraavat 20 vuotta on täynnä. Meidän on oikeasti PAKKO tehdä jotain.

    Matkailu kaipaa palveluita ja aktiviteetteja matkailijoille, kuntalaiset kaipaavat aktiviteeteja. Tässä on matkailun, liikunnan ja urheilun mahdollisuus. Alan toimijat luovat edellytyksiä ja toimintoja jotka voivat luonnollisella tavalla toimia terveyttä tukevina ja syrjäytymistä ehkäisevinä aktiviteetteina. Syrjäytymisen ehkäisy teatterin, bänditoiminnan ja Icehearts tyyppisen toiminnan avulla ovat eräitä toimivia esimerkkejä, masennuksen ehkäisy liikunnalla ja oikealla ravitsemuksella toimivat varmasti, liikalihavuuden ja 2-tyypin diabeteksen torjunta liikunnan ja ravitsemuskoulutuksen ovat "lääke" jota lääkäreiden soisi määräävän enemmän.

    Kaikki tämä voidaan toteuttaa yhteistyössä Etelä-Karjalaisen Urheilun ja Liikunnan ja Taiteen toimijoiden kanssa, valmentajien ja ohjaajien toimesta. Kyllä, meidän tulee määritellä esimerkiksi urheiluvalmentajuus uudelleen lähemmäksi life coachingia. Tarvitaan lasten valmentajia, aikuisten valmentajia, eläkeläisten valmentajia, siis valmentajia kaikille tasoille. Toiminta syntyy siitä että joku synnyttää sen. Pallo on pelkkä pallo kunnes sillä pelataan. Ihminen on sosiaalinen olento joka tarvitsee kontakteja ja yhteisöllisyyttä ollakseen onnellinen. Liikunta ja urheilu ovat parhaimmillaan tarjotessaan kontakteja, yhdessä tekemistä ja intohimoa, päiväkodeista senioriasuntoihin.

    Ihmisten on tulevaiseedessa pakko huolehtia itsestään paremmin ja meidän tulee kouluttaa ja auttaa ihmisiä oppimaan omasta terveydestään ja ravitsemuksestaan jotta saamme terveydenhuollon kuluja alas. Onnistuessamme siinä voimme luoda rahalla hyvinvointia kulttuuri ja liikuntasektoreiden avulla.

    VastaaPoista
  2. Kolme määritettä jo tehdylle työlle ja jatkolle: Avarakatseinen, tosiasiat tunnistava ja luottamukseen perustava. Näillä eväillä uskallamme kurkistaa tulevaisuuteen. Valtuustot päättävät uskallammeko kurkistamisen lisäksi myös astua ja siirtyä tulevaisuuden palvelurakenteeseen. Meidän on lisäksi päätettävä tuemmeko omilla toimillamme sitä elinkeinorakennetta, jonka kehittymisen muuttuva toimintaympäristö on mahdollistanut. Muutoksen mahdollisuus on nyt omissa käsissämme.

    VastaaPoista
  3. Selvitys osoitti, että meillä on yhteisessä tulevaisuudessa enemmän saavutettavaa. Argumentointi on vastaansanomatonta.

    Olennaista on keskinäisen luottamuksen rakentaminen. Tule esittämään Rautjärven kunnanhallitukselle, että kunnat pidättäyisivät omien kuntastrategioiden laadinnasta ja tekisimme yhteisen kasvun ja hyvinvoinnin strategian. Yhteinen starategiaprosessi, johon kaikki valtuutetut voivat osallistua,antaa mahdollisuuden toisten ymmärtämiseen ja riittävän pohjan varsinaiselle kuntaliitosselvitystyölle.

    VastaaPoista
  4. Pitäisiköhän tämän Anttilan tarkistaa/tarkistuttaa vielä se Rautjärven kuntastrategia (2009-2012) siltä varalta, jos siellä olisi vielä joitakin häntiä...

    VastaaPoista

Esiselvityksen raportti on valmistunut ja kunnat pohtivat nyt omia askeleitaan. Kommentointi avautuu uudelleen valtuustojen työrauhatauon jälkeen.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.