Asuminen

Ainutlaatuinen kaupunkiympäristö

Suosittelen, että Imatran kaupunki ja Imatran seutu yhdessä panostaa hyvään kaavoitukseen ja esteettisesti rikkaaseen ympäristöön. Missä luonnon voi paremmin aistia kuin mahtavan Vuoksen rannalla? Valtionhotelli on seisonut koskenpartaalla yli vuosisadan suomalaisen palvelun monumenttina. Jugendlinna ei ole mikään tusinarakennus. Nyt monen kaupungin idylliä murentavat marketit ja halpahallit. Laatikkokaupan liikeidea kestää ehkä parikymmentä vuotta. Tusinamarketin arkkitehtuuri ei kestä kriittistä tarkastelua päivääkään. Imatran seudulla voi toimia toisin.

 


 

Imatralla kasvanut eläkkeellä oleva Etelä-Saimaan päätoimittaja, yhteiskuntatieteiden maisteri Jorma Hernesmaa näkee Imatran seudun asumisen ja ympärisön mahdollisuudet.





Mitä mieltä Sinä olet? Mitkä asiat Imatran seudun asumisessa ja asumisen ympäristössä ovat mielestäsi kaikkein tärkeintä? Millainen on Sinulle tärkein asumisen ja arjen elämän ympäristö? Kirjoita sivun alareunassa olevaan kommenttilaatikkoon ja muista julkaista viestisi.

16 kommenttia:

  1. Tehdään kunta, jonka keskusta on Vuoksenniska ja pitäjää ovat pohjoisosat: Ruokolahti, Rautjärvi, Simpele ja Parikkala sekä ehkä vielä Uukuniemi sekä Saari. Annetaan sille nimeksi Jääsken kunta. Silloin se on riittävän suuri terveydenhoidon kannalta ja Vuoksenniskasta tulee elinkelpoinen keskusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vuonna 2007 Imatran kaupunki teki yhdessä Vuoksenniskan yrittäjien ja muiden toimijoiden kanssa Vuoksenniskan kehittämisen askeleita. Tuossa hyvin reippaassa ja rajattomassa prosessissa nähtiin Vuoksenniskan rooli hyvin luontevana seudun pohjoisten kuntien asiointikeskuksena ja taustat taisivat ulottua juuri tuohon Jääsken perimään. Kuvaus Vuoksenniskasta jäi mieleen hyvin ehyenä ja vähän sellaisena oman laisena ratkaisuna. Miksi emme antaisi ajattelun kulkea hetken tähän suuntaan... vaikka sitten kahden keskuksen mallina? Jaana Utti

      Poista
  2. Mikäs se toinen (asiointi)keskus olisi ? "Imatra 1" ála Mansikkala-Imatrankoski ?, ja tämä "Imatra 2" olisi siis Vuoksenniska. Miksi ihmeessä maantieteellisesti alle 10 km:n säteellä pitäisi olla kaksi asiointikeskusta ? Ja sen jälkeenkö alkaisi "periferia" ?

    Kyllä ainakin itse näkisin, että tämänkaltainen visio on käytännön tasolla pitkälti ollut ja mennyt, kun ajatellaan tätä päivää ja toisaalta myös peilatessa tulevaan.

    Vuoksenniskan kehitys on kulkenut palvelukeskuksena pitkälti päinvastaiseen suuntaan, ja ainakin olen itse pistänyt merkille, että samaan aikaan näillä pohjoisilla kunnilla eli pitkälti Rautjärvellä ja Parikkalalla on selkeästi omat tulevaisuuden kehitysvisionsa esimerkiksi kaupallisten palveluiden kehittämisen osalta (joiden osalta on muistettava, että ne osaltaan kytkeytyvät myös muihin asiointipalveluihin) sekä epäilemättä samaan aikaan myös kunnallisen palveluinfran osalta omia tarpeita, joita pitäisi saada turvattua tilanteessa kuin tilanteessa.

    Mitä taas näihin Rautjärven ja Parikkalan kaupallisten palveluiden kehitysvisioihin tulee, niin niillähän olisi päinvastoin tarkoitus tilkkiä näiltä seuduilta Imatralle valuvia euroja (varsinkin Rautjärvi on ollut hyvä tässä lajissa - jopa päivittäistavarakaupassa), ja pitää ne seudullisesti lähempänä näillä mainituilla seuduilla - osaltaan ylläpitämässä ja turvaamassa siellä palveluita. Se tulevaisuuden pääkatalyyttihan on näiden molempien kohdalla etenkin Parikkalan rajanylityspaikka.

    Olen pistänyt jo aiemmin merkille, että Imatralta käsin ei ilmeisesti aina kovin helposti muisteta tai havannoida, että Rautjärven kuntakeskus Simpele sijaitsee hieman yli 40 km:n "metsätaipaleen" päässä ja Parikkalan keskustaajama vieläkin kauempana eli 60 km:n päässä Imatrasta, Saaresta ja Uukuniemestä edes puhumattakaan. Eli tähän peilaten Vuoksenniskasta ei missään nimessä voida puhua enää minään paikallisten palveluiden tuottajana näille seuduille.

    Näiden mainittujen alueiden elinvoimahan tulisi romahtamaan merkittävästi asteittain, jos Vuoksenniskasta alettaisiin muodostamaan jonkinlaista asiointikeskusta näille alueille. Tämä on totista totta, sillä jo tänä päivänä näillä seuduilla on erinäisiä vaikeuksia pysyä tarpeeksi vetovoimaisina, kuten ikävä kyllä tietyin osin koko Imatran seutukunnalla. Tämänkaltainen kehitysvisio vain vahvistaisi tätä kehityksen kulkua ja dynaamisuutta näillä pohjoisilla alueilla.

    Mikä sen jälkeen olisi "se kiihoke" Etelä-Karjalan pohjoisilla alueilla - kymmenien kilometrien päässä Vuoksenniskalta - esimerkiksi potentiaalisille uusille asukkailla ? Tämä ottaen huomioon sen, että ihmiset hakeutuvat yhä enemmän palveluiden ääreen. Tästä taas olisi uhkana alkaa sellainen negaatiokierre erinäisin ulottuvuuksin, heijastuen mm. potentiaaliseen yritysten sijoittumiseenkin jne, jota ei enää (helposti) pysäytetä. Tällainen visio kiinnostanee paikallisia isompia yrityksiäkin, liittyen esimerkiksi tulevaisuuden työvoimatarpeisiinkin.

    Joka tapauksessa, kun asiaa pohtii edes ajatustasolla eteenpäin, niin saavutettaisiinkohan tällaisella toimintamallilla välttämättä kovinkaan elinvoimainen, ja ennen kaikkea vahvistuva Imatran seutu tai pikemminkin seutukunta - ydin-Imatran seudun
    ollessa lähinnä oikeastaan vain Imatra, Ruokolahti (pl. pohjoisosat) ja Rautjärven asemanseutu eli pitkälle juuri ne entisen Jääsken kihlakunnan alkuperäiset alueet. Tämähän näkyy monella tapaa: työpaikkaomavaraisuudessa, pendelöinnissä, asioinnissa jne. Eli nähdäkseni tulemme loppujen lopuksi siihen, että Rautjärvestä etenkin Simpele lähialueineen ja käytännössä koko Parikkala (josta eteläosa suuntautuu Simpeleelle), kuten osaltaan näihin tukeutuvat Ruokolahden pohjoisosat ovat oma tai pikemminkin omat seutunsa erinäisten palveluiden järjestämisen osalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mansikkala on virastokeskus, mutta kaupungin keskustaa siitä ei näytä muodostuvan. Eihän moottoritieltä ole edes kunnollisia liittymiä kauppoihin, kaupungintalolle eikä asemalle. Eikä sinne ole myöskään alkanut kehittyä muutakaan tavalliseen keskustaan kuuluvaa.

      Imatrankoski olisi muuten hyvä keskusta, mutta sinnekin on hankala tulla, ehkä juuri Mansikkalan vaikeista tieoloista johtuen. Vanha Vuoksenniskan ja Imatran välinen tie Tehtaansillan kautta on usein kätevin väylä liikkua Imatralla. Vanha upea lehmuskuja entisen rautatieaseman lähellä ei johda minnekään.

      Imatralla ei ole osattu käyttää hienoja Vuoksen rantoja hyväksi. Mansikkalan pohjoispuolella rannat ovat leppäpusikkoja ja eteläpuolellakaan niitä ei ole hyödynnetty asukkaiden eikä vieraiden käyttöön Valtsikan puistoa lukuun ottamatta.

      Vastaavasti emäpitäjässä on hienot rannat ja rantaharju täysin unohdettu. Kun Imatraa katsoo Salosaaren puolelta, huomaa selvästi, mikä on ollut tärkeätä seudulla ja mikä ei. Tehtaiden käyttöön on uhrattu kilometritolkulla parasta Saimaan rantaviivaa. Niinpä Ukonniemen vapaa-ajankeskus on jouduttu viemään turhan kauas.

      Jos Imatrasta olisi tullut 100.000 asukkaan kaupunki, kuten suunnitelmissa oli, olisi Mansikkala ehkä oikea keskus, ehkä ei. Miljoonakaupungille se jo varmaankin sopisi.

      Poista
  3. Tämä esillä ollut Vuoksenniska vetoinen visio olisi kuitenkin varsinkin Rautjärven osalta lähinnä kuin "kamikaze-lentäjän lentosuunnitelma", joka tekisi kuntakeskus Simpeleestä enemmän tai vähemmän syrjäkylän - vieden pikkuhiljaa palveluinfran pala palalta pois sinne Vuoksenniskan suuntaan. Tämä kehityssuunta ei todellakaan vahvistaisi sitä Simpeleen seutua ja ympäristöä.

    Ja tietty on hyvä muistaa, että Parikkala ei ole tässä harjoituksessa edes mukana, joka jo lähtökohtaisesti aiheuttaa tietyt omat hassuutensa asioiden kokonaisavaltaiselle peilaukselle, kun se ja sen olemassaolo pitäisi kuitenkin jollakin tapaa pyrkiä huomioimaan, koska se liittyy paikoin hyvin olennaisin osin kokonaiskuvaan.

    Muutenkin näkisin, että yksi potentiaalinen peikko koko tässä harjoituksessa on, että tästä tulee lähinnä kahden kauppa (Imatra & Ruokolahti), ja kolmannen korvapuusti eli Rautjärvi - sen ollessa lähinnä ikään kuin vain "hangaround memberinä" joukon jatkona, potentiaalisten hyötyjen valuessa sen käsistä kohti ydin-Imatraa, ja enempi haittojen sekä muiden disfaktoreiden jäädessä sen käsiin.

    Täytyy tässä kohtaa muistaa, että Rautjärven kunnan asukkaista tänä päivänä jo luokkaa ~ 75 % taitaa asua kunnan pohjoispäässä Simpeleellä ja siinä ympäristössä. Ja toisaalta se suurin kehityksen katalyytti sillä suunnalla, etenkin yhtään pidemmällä tähtäimellä, on se sama mikä naapurikunnassa Parikkalassakin eli se Parikkalan rajanylityspaikka, eikä niinkään fyysisesti Imatran suunta. Parikkalan rajanylityspaikkahan avaisi sekä Pietarin että Petroskoin suunnat (Pietarin suunta on kyllä saavutettavissa Imatrankin kautta - kuitenkin myös hyödyn jäädessä pitkälti sinne) sekä toisi myös pitkään kadoksissa olleen Laatokka ulottuvuuden näille entisen Laatokan Karjalan seuduille.

    Oleellisinta olisikin Rautjärven pyrkiä Parikkalan kanssa kaikin mahdollisin keinoin (huomioiden mm. matkailullinen ulottuvuus, mahdollisten yhteishankkeidenkin osalta) vahvistamaan Simpeleen ja Parikkalan seutuja tietyin mitoin enempi yhtenäisenä kokonaisuutena - sillä nämä ja vain nämä kaksi - pystyvät ensisijaisesti turvaamaan elinvoimaisuuden sillä suunnalla. Imatra eikä Savonlinna, jotka molemmat ovat väestötappiokaupunkeja eivät vetovoimallaan jaksa lämmittää sinne asti. Tämä onkin yksi merkittävä ongelma Imatran seutukunnassa, joka uhkaa etenkin reuna-alueita, hyödyn valuessa Imatran seutukunnassa pitkälti vain Imatran lähistöllä Ruokolahden keskuksen eli Rasilan suuntaan ja ympärille (joka eittämättä kiinnostanee Imatraa) - Rautjärven ja myös Parikkalan ollessa enempi "periferiaa" - sekä sivustakatsojia - ja täten todellisilta periltään ei-niin-kiinnostava seutu laajentumiselle Imatrankaan näkökulmasta. Visio Vuoksenniskasta seudullisena asiointikeskuksenahan dynamisoisi vielä entisestään lähistöllä olevan Ruokolahden suuntaa Rautjärven (Simpeleen) ja Parikkalan kustannuksella.

    Ruokolahdella on jo muutenkin lähtökohtaisesti tietynlainen sijainti- ja nähdäkseni myös imagoetu, joka syö mahdollsuuksia etenkin Rautjärven eteläpäältä, uusien potentiaalisten asukkaiden ohjautuessa etenkin juuri Ruokolahdelle. Tämä huolimatta siitä, että Rautjärven asemanseutu taita olla ~ viime vuosina kokoluokassaan eniten investoitu taajama koko Etelä-Karjalassa (uusi koulu, liikuntahalli ja paloasema, palvelutalo suunnitteilla ?) ja Rautjärvellä taitaa olla ne maakunnan halvimmat tontitkin tarjolla.

    Mikä on huomioitava, niin Imatran seudun kohdalla ei olla tekemisissä esimerkiksi Lpr:n seudun kanssa, jossa väestökehitys on jo luontaisesti merkittävästi paremmalla tolalla. Tämähän heijastuu suoraan Lpr:n lähiympäristöön esim. Lemille ja Taipalsaarelle - tulevaisuudessa paremmin myös Luumäen suuntaan, kunhan vt-6:n uudistus sinne asti joskus yltää. Tai edelleen vastaavasti jostain suuremmasta kaupunkiseudusta (kuten Tampere tai Oulu) puhumattakaan, jossa kaupungit kasvavat ytimestä kohti reuna-alueita, kun taas näillä esillä tuoduilla Imr:n ja Sln:n seuduilla on päinvastoin tietyin mitoin uhkana, että ne vetäytyisivät reunoiltaan kohti ydintä.





    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tärkeintä asumisen kannalta, että palvelut ovat lähellä niin ettei omaaa autoa tarvitsi jokapäiväisten tarpeiden hankkimiseen käyttää. Lähikaupat ovat siksi tärkeitä itselleni, ja muutenkin toimin sillä periaatteella, että 'pieni on kaunista'.
      Kaupungin eri osien kehittämisen ja kunnossapidon oltava tasapuolista.
      Jäljellä olevia vanhoja rakennuksia ei enää saa purkaa, vaan kunnostaa ne pitkäjänteisen suunnitelman perusteella. Mikä kaupunki se sellainen on, jossa on vain isoja laatikoita?

      Poista
  4. Tärkeätä säilyttää vanhoja rakennuksia, koska ne antavat kiinnekohtaa historiaan. Melkein missä vain mailmalla liikuttaessa yleensä viehättävin osa kaupunkia on ns. vanhakaupunki miksei se pätisi myös meillä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Edellyttäen tietty, että myös niiden kunnossapidosta huolehditaan. Esimerkiksi Vuoksenniska ei välttämättä ole paras mahdollinen esimerkki tältä osin. Osa Vuoksenniskan rakennuskannasta alkaa olla jo ns. valmista kauraa purkuun jo nyt, entä sitten tätä menoa vuosikymmenen päästä - jolloin ne ovat kyllä edelleen vanhempia, mutta samaa vauhtia myös edelleen huonokuntoisempia.

      Toisaalta kaikkea vanhaa ei pidä, eikä kannata säästää, jo ylläpitokustannusten näkökulmasta.

      On tietty totta, että Etelä-Karjalasta on mennyt purkuun sellaista rakennuskantaa, mitä olisi ehkä pitänyt säästää ja pyrkiä paremmin vaalimaan. Mutta ei tämä nyt yksi ole ongelma näillä kulmin.

      Poista
  5. Tärkeintä on kehittää Imatraa imatralaisille. Turistina viihdyn itsekin ympäristössä, joka on vireä ja viihtyisä. Keinotekoiset turistipyydykset ovat vanhanaikaisia. Siksi minua harmittaa suunnattomasti, kun tuntuu, että Imatraa kehitetään vääränlaisen matkailun ehdoilla.

    Muuten Vuoksenniska on viihtyisä ja rauhallinen asuinalue. Palvelut tulee siellä turvata.

    VastaaPoista
  6. Koko Imatran seutukunta on kyllä varsin vaatimaton, osaltaan toimintatavoiltaan vanhanaikainen ja yleisellä tasolla perin flegmaattinen asumisympäristön markkinoinnin suhteen.

    Maakuntatasollakin esimerkiksi Pohjois-Karjala tuntuu olevan eteläistä veljeään, Etelä-Karjalaa aktiivisempi tällä saralla. Siellähän on pyörinyt esimerkiksi paluumuuttokampanja ja maakunta on ollut muutenkin tämän tiimoilta vahvasti esillä, mm. televisiossa.

    Yle Pohjois-Karjala, 10.3.2010, Postikampanja on tuonut paluumuuttajia

    http://yle.fi/uutiset/postikampanja_on_tuonut_paluumuuttajia/6151048

    Tämä on perin viisas strategia, koska paluumuuttajat ovat todennäköisesti se helpoin ja potentiaalisin yksittäinen kohderyhmä saada mahdollisia uusia asukkaita. Tällaista kohdennettua markkinointia olisi hyvä tehdä etenkin nyt, kun Suomessa on myllerrys menossa useammallakin seutukunnalla, ja ihmisiä on ikään kuin jo valmiiksi osittain lähtökuopissa.

    Ja potentiaaliset paluumuuttajat vain yhtenä kohderyhmiä uusien asukkaiden osalta, koko Etelä-Karjalan / Imatran seutukunnalla olisi muitakin potentiaalisia kohderyhmiä, jotka vahvistunevat tulevina vuosina maakunnan kehittyessä. Vakituisemmat vapaa-ajanasukkaat yhtenä heti kärkeen.

    Tänä päivänä pitäisi olla muutenkin enemmän läsnä siellä missä ihmisetkin eli käytännössä internetissä ja siellä esimerkiksi sosiaalisessa mediassakin. Ei yksinkertaisesti enää riitä kyltti jossain 6-tien varrella kertomassa maakunnan halvimmista tonteista tai pieni ilmoitus jossain esitteen tai sanomalehden kulmassa.

    Yle Pohjois-Karjala, 21.2.2013, Pienet kunnat etsivät Facebookista tonttikaupan piristäjää

    http://yle.fi/uutiset/pienet_kunnat_etsivat_facebookista_tonttikaupan_piristajaa/6505149

    Ruokolahdella taitaa asuinympäristön osalta olla seudun paras imago, jota MaaseutuSaaristo imago pyrkii vielä terävöittämään. Parikkala on jonkin verran aloitteellinen - ja pyrkinyt tuomaan asuinympäristöä, mm. Simpelejärven siivittämänä ja houkuttelemana esiin, mutta metodit ovat selvästi vanhanaikaisia.

    Imatran performeeraus ja imago ei ole suhteellisesti Ruokolahden tasoa. Vuoksen varren korostaminen on päässyt vasta aivan viime aikoina esiin, ja Ruokolahti on päässyt "syömään sitä takavasemmalta".

    Rautjärvi on joukon limbo, kaikin puolin - houkuttelevuudellaan ja flegmaattisuudellaan. Kuntakeskus Simpeleeltäkin olisi varmasti aikoinaan löytynyt parempia - ja ennen kaikkea houkuttelevempia - uusia asuinalueita kuin esimerkiksi hautausmaan vierestä ! No, ovatpahan odottamassa (parempia aikoja), voisi varmaan joku näsäviisas todeta.

    Onhan sitä vesistöä Simpeleelläkin läsnä, eikä edes kovin kaukana. Simpeleellä ei selvästikään osata hyödyntää sen vahvuuksia, joka osaltaan pätee (on pätenyt) myös Imatraan. Näillä kahdella olisi lisäksi etuna kompakti aluerakenne. Imatralla ja Rautjärvellä/ Simpeleellä (sattumalta juuri molemmat tehdaspaikkakuntia) onkin eniten kirittävää imagon ja houkuttelevuuden suhteen: mahdollisuuksia on molemissa, mutta ne pitää osata hyödyntää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Etelä-Karjalasta, ja etenkin sen pikkukunnista esimerkiksi Savitaipale on sentään ollut jonkin verran aktiivisempi (saaden tosin kyllä hieman vetoapua "kampanjalleen" iltapäivälehdeltä).

      Yle Etelä-Karjala, 8.3.2012, Savitaipaleen halvat tontit kiinnostavat

      http://yle.fi/uutiset/savitaipaleen_halvat_tontit_kiinnostavat/5069948

      Poista
    2. Savitaipale olkoonkin hyvänä esimerkkinä - paikkakunnan logistinen ja maantieteellinen asema ei kuitenkaan ole Imatran seutukunnan kuntien luokkaa. Saimaan rantamaisemat sielläkin ovat läsnä, mutta paikkakunta ei ole päävaltatien - kuten Vt-6 - eikä rautatieyhteyksien varrella.

      Samoin Etelä-Savon puolella tehdään useissa kunnissa aktiivisempaa työtä tällä saralla. Syytäkin tietysti on, kun Etelä-Savon väestökehitys on heikohkoa, ja on sitä jo lähtökohtaisesti luonnollisen väestönkasvun osalta. Etelä-Savossakin useat kunnat ovat sijainniltaan syrjäisempiä kuin Imatran seutukunnan kunnat.

      Sama luonnollisen väestökehityksen heikkous pätee Imatran seutukunnan kuntiin, ja luulisi olevan jo riittävän iso kimmoke nostaa nykyistä asumisympäristön markkinoinnin aktiviteetin tasoa ja dynaamisuutta sekä vielä pyrkiä kohdentamaan sitä erinäisin erityistoimin.

      Poista
    3. Samoin esimerkiksi vauvarahaa ei näytä maksavan yksikään Imatran seutukunnan kunta. Ottamatta kantaa kuinka viimeisen päälle järkevää tämä aivan kaikilta näkökulmiltaan (seudullisesti) olisi, mutta se nyt sentään on jo yleisesti ottaen positiivista, että jotain edes yritetään. Siihen nähden jotenkin "hieman" flegmaattista on meininki Vetelä-Karjalassa, mukaan lukien vielä erityisesti juuri Imatran seutukunnassa, jossa kaikille mahdollisille extrakeinoille varmasti olisi tarvetta niin uusien asukkaiden houkuttelemissa kuin syntyvyyden lisäämisessäkin. Seutukunnan keskuksessa Imatrallakin viime vuosi heilahti taas pahemmin miinukselle, kun samaan aikaan naapurissa Lappeenranta kasvoi asukasluvultaan paremmin kuin aikoihin.

      Yle Keski-Pohjanmaa, 5.2.2013, Vauvaraha lennättää haikaraa Lestijärvellä

      "Ennätyksellistä kymppitonnin vauvarahaa maksavan Lestijärven kunnan syntyvyys on kääntynyt nousuun. Tänä vuonna pikkukuntaan syntyy moninkertaisesti enemmän pienokaisia kuin viime vuonna."

      http://yle.fi/uutiset/vauvaraha_lennattaa_haikaraa_lestijarvella/6480083

      Kun nopeasti katseli Kunnat.net sivuilta 'Selvitys vauvarahoista 2012' koontitilastoa, niin esimerkiksi Rautalammilla näyttäisi olevan käytössä tai ainakin ollut vuoden 2012 osalta sinällään paikallisuutta innovoiva & kannustava keino - 400 euron lahjakortti paikalliseen yritykseen. ("Kunta antaa vuonna 2012 perheelle, johon syntyy lapsi, 400 euron lahjakortin paikaillisiin yrityksiin.")

      Poista
    4. Varsinkin juuri pienten kuntien kannattaisi käyttää kaikkia mahdollisia lisäkeinoja - perinteisten väylien lisänä - tonttimarkkinoinnissaan, isot erottuvat muutenkin. Etelä-Karjalasta Luumäki on tässä suhteessa aktiivinen, mutta tälläkään saralla Imatran seutukunnasta ei ensimmäinenkään kunta.

      Yle Etelä-Karjala, 22.2.2013, Tonttimarkkinoinnissa tukeudutaan perinteisiin keinoihin

      http://yle.fi/uutiset/tonttimarkkinoinnissa_tukeudutaan_perinteisiin_keinoihin/6507187

      Poista
    5. Rautjärven Aseman seudulla Kehittämishanke, joka on ottanut asukkaiden mielipiteet tosissaan huomioon, ja jo nyt on erilaisilla hankkeilla saatu kylälle viihtyvyyttä lisää. Simpeleellä tehty Simpele-Änkilän osayleiskaava, jossa etsitty uusia asuinalueita. Ostettu maata, jotta saadaan uusia tontteja kaavoitukseen.

      Poista
  7. Kuntalaisen kannalta asumisen viihtyisyyteen liittyy turvallisuuta, lähikaupat, arjen harrastuspaikat, arjen terveys-sosiaalipalvelut. Ja jos palvelu on automatkan päässä, pitäisi olla yleisiä kulkuneuvoja, kiskobussi, linja-auto. Eksoten myötä on pienille paikkakunnille saatu erikoisosaamista lähipalveluksi, asiakas ei liiku, vaan asiantuntija.
    Keskuspaikoissa pitää olla lähikoulu, perhepäivähoitopaikka, yöhoitopiakka, vanhuspalvelukeskusket yms. kaikkea ei pidä keksittää isompaan keskukseen. Arvostetaan ja kunnioitetaan toistemme mielipiteitä.

    VastaaPoista

Esiselvityksen raportti on valmistunut ja kunnat pohtivat nyt omia askeleitaan. Kommentointi avautuu uudelleen valtuustojen työrauhatauon jälkeen.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.