Luonto

Luontoelämyksiaä ja lähiruokaa Imatran seudulta

Imatran luonto on hieno. Kun menee Ruokolahdelle ja Rautjärvelle ei voi kuin hämmästellä sen monimuotoisuutta ja erilaisuutta. On vaikea kuvitella, mitä luontoelämyksiä tarvitsisi etsiä Imatran seutua kauempaa. Luontoyrittäjyys on monipuolista, taitavasti verkottuvaa ja siinä on edelleen potentiaalia. Keskeinen juttu on tietysti lähiruoka - siinäkin seudulla on monenmoista. Maineen rakentamisessa lähiruualla on merkitystä. Kun on syönyt eräruokaa laulavan kokin laittamana teltassa tai blinejä Buterilla jää ne ikuisiksi ajoiksi mieleen ja oman inspiraation lähteeksi. Kannustan Imatran seutua rohkeasti profiloitumaan ja vahvistamaan yrittäjyyttä lähiruuan ja luonnon ympärillä. Rautjärveltäkin löytyy vaikka mitä.
Muotoilija ja palveluelämysten tuottaja Saara Utti on yrittäjä, joka on viime marraskuusta alkaen viettänyt päivänsä Imatran seudun käyttäjäkokemuksia keräten. Hän rakentaa luonnosta uusia matkailutuotteita. Kokemuksia Imatran seudusta on blogissa Saara satumaalla.
 
 

Mitä mieltä Sinä olet? Mitkä asiat Imatran seudun luontoyrittäjyydessä ja lähiruoassa ovat kaikkein tärkeimpiä? Millaisia potentiaaleja ja millaisia seudun yhteisiä vahvuuksia täällä on?  Kirjoita sivun alareunassa olevaan kommenttilaatikkoon ja muista julkaista viestisi.
 

10 kommenttia:

  1. Lähiruualle kaivattaisiin lisää toimivia ostopaikkoja. Kauppaketjut eivät näytä haluavan sitä myydä ja pitäjien torit ovat harvoin auki. Esimerkiksi hyvät perunat kaupan hyllyllä näyttävät Pohjanmaan rehuperunoilta.

    VastaaPoista
  2. Lähiruoka on loistavaja monitasoinen "tuotealue". Siitä voi nauttia paikan päällä ja valita mieltymystensä ja kokemansa perusteella mukaanostettavat tuomiset ja tuliaiset.

    VastaaPoista
  3. Lähiruoka on tulevaisuutta, teollisesti tuotettu ruoka on menneisyyttä. Perunan hinta kohosi viime vuonna lähes 50% ja maito nousee melkein 20%. Se kertoo globaalin ruokabusineksen ongelmista, johon tuovat lisää ongelmia ilmastonmuutos ja urbanisoituminen. Hyvää ja laadukasta ruokaa ei riitä kaikille, joten ruuasta tulee merkittävä kilpailuvaltti. Ne alueet, jotka uskaltavat tuoda lähiruuan kouluihin, työpaikoille ja ravintoloihin, ovat 5 vuotta edellä niitä, jotka eivät uskalla. Imatranseudulla on tähän loistavat mahdollisuudet, kyse on siis vaan rohkeudesta.

    Kalle Michelsen

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asia on tärkeä ja sitä kannattaa kehitellä tosissaan kaikkien Imatran seudun kuntien (Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Imatra)yhteistyönä.
      Meillä on täällä monta etua verrattuna suurkaupunkiseutuihin: Peltoja ja niittyjä, joissa viljellä pienessä mittakaavassa(ei kolhooseja)puhtaita elintarvikkeita-juureksia, vihanneksia, viljaa, öljykasveja, mausteita, hedelmiä, marjoja..Kasvitähteet kiertoon ja vaikkapa bioetanoliksi.
      Meillä on kalaisat ja vielä suht. puhtaat vedet alueellamme, joista cityihmiset voivat vain uneksia-hyödyntäkäämme niitä järkevällä tavalla. Järvissä, lammissa ja virroissa on kalaa ja muuta vedeneläjää, joilla ruokkia isompikin väkimäärä tuoretuotteina tai jalosteina. Pidetään maa, ilma ja vedet puhtaina, niin riittää tervettä syötävää tulevillekin. Mietittäväksi kuinka pystytetään toimivat ruokaketjut ja saadaan paikkakuntien ihmiset mukaan toteutukseen. Tietoa, kokemusta ja koulutusta tarvitaan.
      Ympärivuotiset myyntipisteet kuntalähiöihin ja suoramyynnin edistämistoimet kotitalouksiin. Maakellarit jälleen kunniaan!
      Marttojen ja vastaavien neuvontajärjestöjen asiantuntemus käyttöön. Luodaan paikallinen kestävän kehityksen mukainen lähiruokamalli.
      Emmehän halua paisua lännen emmekä idän muodottomuuteen kasvattamalla jatkuvasti itseämme. Ollaan pienimuotoisia, terveellisstä lähiruoasta nauttivia etelä-karjalaisia.
      Toimivat ruokaketjuverkot työllistäisivät melkoisen määrän paikallisia ihmisiä ja loisivat uskoa tulevaisuuteen.

      Poista
  4. Meillä on ihana Saimaa sen monipuolinen hyödyntäminen eri tavoin olisi tärkeätä matkailun kannalta , toiminnan pitää vain olla sellaista ettei se aiheuta melua ja saastetta. Kanootti retkeily on OK , Saimaan ympäripyöräily tapahtumana olisi kiva,
    Tainionkoskessa voisi elvyttää mahdollisesti koskimelonnan.

    VastaaPoista
  5. Meillä on Immalanjärvi, Vuoksi ja Saimaa. Ja tässä järjestyksessä. Immalanjärvi on upea taajamajärvi, josta tulee pitää huolta.

    Kaupungin ja seurakunnan metsät on säilytettävä virkistyskohteina kuntalaisille ja satunnaisille kävijöille. Niihin ei sovi aukkohakkuut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seutukunnan kahtiajakaantuneisuus tulee tietty juuri tässäkin ilmi: Imatra ja Ruokolahti ovat Saimaan äärellä ja Vuoksen vesistöalueen piirissä, nojaten Saimaan tarjoamiin mahdollisuuksiin.

      Rautjärvi tai lähinnä Simpeleen ympäristö sekä myös Parikkala pitkälle Hiitolanjoen vesistöalueen piirissä (Simpelejärvi suurimpana järvenä), ja tämä seutu taas on ollut muutenkin historiallisesti enemmänkin Laatokan vaikutuspiirissä.

      Sama juttu tietty pätee yleisemminkin luotoon, kun maakunnan pohjoispää Simpeleen seudulta Uukuniemelle asti kuuluu luontonsa puolesta jo Laatokan Karjalaan.

      Mutta eihän tämä mikään ongelma pitäisi olla, vaan pikemminkin päinvastoin: onpahan mahdollisuuksiensa puolesta tarjolla kaksi kärkeä millä ratsastaa, eikä olla täysin yhden kortin varssa. Edellyttäen tietysti, että niitä luonnon monimuotoisuuden mahdollisuuksia osataan vain hyödyntää. Esimerkiksi Siikalahti on lintujärvenä jo lähtökohdiltaan koko maan kärkikastia - ellei jopa paras.

      Mutta niiden mahdollisuuksien ei pitäisi olla tulevaisuudessa ainakaan lähtökohtaisesti heikommat: ottaen huomioon esimerkiksi Hiitolanjoen kehitysmahdollisuuksien paremman avautumisen. Parikkalan rajanylityspaikan avautuminen (kansainvälisenä rajanylityspaikkana) taas avaisi seudun pohjoispäälle historiallisen Laatokka yhteyden sekä samalla myös mahdollisia uusia yhteistyömahdollisuuksia. Saimaaseen nojautuvien mahdollisuuksien hyödyntämisessä ollaan jo nykyisellään pidemmällä, mutta eivät nekään ole toki täysin hyödynnettyjä.

      Jonkinnäköistä kehittämistä, uudelleen konseptointia ja esille tuomista näiden eri kohteiden osalta ja niiden ympärillä olisi kuitenkin syytä tehdä. Kaikki eivät pääse edes kunnolla esille nykyisellään, vaan roikkuvat jossain lähinnä joukon jatkona.

      Esimerkiksi Hiitolanjoki taas on tietty kärsinyt yleisesti jonkinasteisesta "pysähtyneisyyden tilasta", kun kehitys ei ole erinäisistä syistä päässyt rullaamaan sillä tasolla kuin ehkä olisi odottanut/ pitänyt. Jos ei siitä mitään muuta hyötyä ole ollut, niin ainakin viime aikoina se on jo selvästi kerännyt mediahuomiota ja tunnettavuutta myös Imatran seudun ja Etelä-Karjalan ulkopuolella. Tämä taas tulevaisuutta ja yleistä reputaatiota - matkailukohteena ajatellen ei ole ollenkaan huonompi juttu. Aika ei ole mennyt aivan hukkaan, vaikka itse kohde on käynyt ikään kuin vielä "vajailla kierroksilla".

      Poista
  6. Tärkeintä on, että jokapäiväinen elämä sujuu vaivattomasti eli palvelut ovat lähietäisyydellä. Oikeastaan ihmetyttää se, että vasta viime aikoina on lähiruoka nostettu keskustelun aiheeksi. Sen tulisi olla ensimmäisellä sijalla hankintoja tehdessä sen sijaan, että ruoka tuotetaan pitkien matkojen päästä kilpailutuksen tuloksena.
    Maalaistorille kymmenen pistettä.

    Ympäristö ja luonto, Saimaa ja Vuoksi ovat varsinaista herkkua täällä asuville sekä kesällä että talvella. Hiihtomahdollisuudet hyvät ja laduista huolehdittu kiitettävästi.

    VastaaPoista
  7. Lähiruoka ajatus ok, mutta ihmiset tottuneet saamaan "leipänsä" helpommalla tavalla, teollisuudesta. Erilaiset yhteisöt talkoolaisineen eivät kanna yrittäjyyttä lähiruuan tuottajina. Matkailun yhteydessä ruoka on tärkeä, mutta mistä saamme yrittäjät ja alkutuotannon, kun melkein kaikki ovat sen lopettaneet, ja menneet muualle parempien tulojen perään.

    VastaaPoista
  8. Tärkeintä on rauha, puhdasluonto.

    VastaaPoista

Esiselvityksen raportti on valmistunut ja kunnat pohtivat nyt omia askeleitaan. Kommentointi avautuu uudelleen valtuustojen työrauhatauon jälkeen.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.