Tuottavuus

Tuottavuus ja työ

Imatran seutu on ruostevyöhykkeellä, missä vanha teollisuus kuihtuu ja uutta syntyy ajastaan tulevaisuuden toimialoille. Tämä on luovan tuhon prosessi. Toinen merkittävä muutos on metropolivaikutus. Nyt se näkyy matkailun ja kaupan kasvuna. Uudet työpaikat ayntyvät palveluihin, joissa ansiot ovat pienemmät kuin raskaassa tehdasteollisuudessa eli verotulokertymä pienenee.

Muutokseen vastataan kuntahallinnon tuottavuuden kasvulla. Koulutuksessa katse on keskitettävä siihen, miten laadukkaan koulutuksen lapsemme saavat. Meillä on jo kapunkimme kokoon nähden erinomaista tarjontaa: suomalais-venäläinen koulu, kansainväliset luokat, musiikkiluokat, valinnan mahdollisuuksia oppiaineiden suhteen. Nämä on tarjottava koko seudulle, jolloin lopetetaan puhe pienten koulujen ja läheisyyden ihannoinnista. Koulutuksen menot eivät nouse, kun jatkuvasti saneerataan kouluverkkoja, muutetaan opetusmenetelmiä mm. tietotekniikan avulla ja hyvän maineen turvin rekrytoidaan parhaita opettajia.

Toinen tuottavuuden avain on sote. Honkaharjun sairaalasta on muodostettava seudun toiminnallinen keskus, josta ohjataan toimintaverkkoa erityisesti maaseutualueella. Rakenteet, kiinteät neuvolaverkot, saneerataan ja palvelut suunnitellaan asukkaiden tarpeiden mukaan.

Tuottavuus ei tarkoita vain taloutta ja säästöjä. On katsottava, millaiset hyödyt, palvelut, asukkaat saavat mahdollisuuksien sallimalla rahoituksella. Numeraalista vertailuarvoa tuskin saadaan lähivuosina, mutta on mahdollista arvioida kustannus- ja palvelutasoamme naapureihin ja valtakunnalliseen aineistoon. Jos saamme paranevia palveluita samalla rahalla, tuottavuus paranee. Se riittää, mutta arviointi on tehtävä umpivakavasti ja varattava muutoksiin tarvittavat varat.


Tauno Moilanen on imatralainen eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Karkkilasta ja Imatralta. Hän on pohtinut tuottavuutta ja taloudellisuutta ueissa kunnissa Suomessa. Vaikuttavin tuloksin.


Lue tästä Moilasen artikkeli Ruostevyöhykkeelle vai kukoistukseen


 

Mitä mieltä Sinä olet? Missä ovat Imatran seudun talouden ja tuottavuuden avaimet? Mitkä ovat niitä vahvimpia talouden tekijöitä? Kirjoita sivun alareunassa olevaan kommenttilaatikkoon ja muista julkaista viestisi.

11 kommenttia:

  1. Metsät eivät katoa Suomesta mihinkään vaikka sellunkeitto ja sen prässääminen paperiksi loppuisikin. Käykääpä katsomassa Keiteleen kirkonkylää Pohjois-Savossa, joka on virkeä ja hyvinvoiva kunta lähinnä laajan ja nykyaikaisen metsäteollisuutensa ansiosta. Sinne on noussut runsaasti myös muuta teollisuutta ja palveluja.

    Imatran ympärillä on valtavat luonnonrikkaudet vihreänä kultana. Nyt niitä jalostetaan mahdollisimman alhaiseen muotoon selluksi. Koivukeskus oli erinomainen ajatus, mutta se ei onnistunut tunnetuista syistä.

    Kannattaisi ehkä yrittää uudelleen ja paremmin eväin.

    VastaaPoista
  2. Yllä esiin tuotu ei kyllä nyt aivan pidä paikkaansa, sillä Stora Enso jalostaa valtaosan tuottamastaan sellustaan itse Imatralla kartongeiksi; neste-, elintarvike- ja pakkaus- sekä graafisiksi kartongeiksi, vähäisemmin osin myös paperiksi. Tietyin osin tämä jalostusketju on viety myös astetta pidemmälle, sillä jokin aika sitten Imatralle rantautunut Tetra Pak jatkojalostaa nestepakkauskartonkia perinteisiksi maitotölkeiksi.

    Samoin Imatran pohjoispuolella Simpeleellä oli vastaavanlainen jalostusketju olemassa Simpeleen tehdasintegraatissa, mutta se tuli tiensä päähän 2000 -luvun alussa kotelotehtaan toiminnan loputtua.

    Ikävä kyllä mekaaninen metsäteollisuus kamppailee tällä hetkellä tietyin osin vaikeuksissa, perinteisen paperiteollisuuden ohella. Tämä ilmenee mm. kannattavuusvaikeuksina, johon taas on (ollut) useampiakin syitä - talouden taantumasta lähtien.

    Jo joitakin vuosia aiemmin PariWoodin parkettitehdas Parikkalassa ajatui konkurssiin vuonna 2008. Tämä tehdas oli mainitun Tetra Pakin tehtaan ohella yksi parhaista teollisista investoinneista mitä Etelä-Karjalan pohjoisosiin on viimeisten vuosien aikana saatu. PariWood taisi työllistää parhaimmillaan reilut 50 työntekijää, Tetra Pakin työllistäessä tänä päivänä myös sen luokkaa 50.

    Taasen esimerkiksi huonekaluteollisuus - joka on ollut usein esillä tästä pidemmän viedyn puunjalostuksen kohdalla - ei ole ottanut kunnolla tuulta alleen. Suomesta on vaikea kilpaille Itä-Euroopan alhaisen kustannustason kilpailijoita vastaan, kun esimerkiksi isot huonekalujätit kilpailuttavat alihankinnan piirissä olevia toimittajiaan.

    Joitakin potentiaalisia mahdollisuuksia juuri pakkauskartonkien ja ylipäänsä pakkausteollisuuden jalostusketjussa voi hyvin piilläkin, tämän ollessa kuitenkin kasvavaa businessaluetta, ja jolla on useitakin erilaisia "katalyyttejä" taustalla. Näitä mahdollisuuksia voisi olla lähinnä juuri Imatralla ja Simpeleellä, missä on fyysisesti pakkauskartonkien valmistustakin.

    Nähdäkseni Imatran seutukunnalla on kuitenkin vähän omia ongelmiaan houkuttelevuutensa ja aktiivisuutensa & dynaamisuutensa kanssa.

    Toki mekaanisen metsäteollisuuden piiristäkin voi löytyä joitakin mahdollisuuksia, mutta kannattaa tietysti huomioida mitä esimerkiksi Kouvolan seudulla on menossa tai suunnitteilla. Biopolttonaineiden osalta Kaukopään mahdollisuudet kuivuivat kasaan, ja tämän puolesta ei taida olla muita viritelmiä Imatran seudulla menossa. Sitä olen tosin hieman ihmetellyt miksi Etelä-Karjalan puolelta ei ole enempää aktiivisuutta juuri tällä / ylipäänsä biojalostuksen saralla muuten kuin näiden isompien metsäjättien kanssa (joista case Kaukopää on nyt käsitelty, Lpr:n seudulla UPM:n rakentaessa Kaukaalle biodiesellaitosta), kun joillakin tämän kentän pienemmillä toimijoilla on selvästi aktivitteettia menossa ja toisaalta Etelä-Karjala ja Imatran seutukin on perinteistä metsäteollisuusaluetta jos mikä.

    VastaaPoista
  3. Tauno on oikeassa. Viime vuonna Suomen ainoa kasvava "teollisuudenala" oli Venäjältä tuleva matkailu. Tämä ei ole yhden vuoden signaali, vaan jo kestävä trendi, joka kohdistuu ennen kaikkea rajan länsipuolelle eli Imatran seudulle ja Lappeenrantaan. Matkailu ja teollisuus voivat elää sopusoinnussa, mutta vastakkaisiakin esimerkkejä valitettavasti löytyy. Ajatellaan vaikka Talvivaaraa, jonka vaikutusalueella on Katinkullan suuri turistialue. Kumpaan kuppiin rahat pitäisi panna. Talvivaara tuottaa parhaimmillaan paljon veroeuroja ja työpaikkoja, mutta pahana päivänä saastetta ja hajua, joka karkottaa turistit. Imatranseudulla joudutaan tyytymään ehkä matalampaan verokertymään, mutta elämä on laadultaan parempaa ja ekologisesti kestävämpää turismin ja matkailun ympäristössä kuin tehtaan varjossa.

    VastaaPoista
  4. Pari poimintaa Moilasen tekstistä:

    "Koulutuksessa katse on keskitettävä siihen, miten laadukkaan koulutuksen lapsemme saavat. Meillä on jo kapunkimme kokoon nähden erinomaista tarjontaa: suomalais-venäläinen koulu, kansainväliset luokat, musiikkiluokat, valinnan mahdollisuuksia oppiaineiden suhteen. Nämä on tarjottava koko seudulle, jolloin lopetetaan puhe pienten koulujen ja läheisyyden ihannoinnista."

    "Toinen tuottavuuden avain on sote. Honkaharjun sairaalasta on muodostettava seudun toiminnallinen keskus, josta ohjataan toimintaverkkoa erityisesti maaseutualueella. Rakenteet, kiinteät neuvolaverkot, saneerataan ja palvelut suunnitellaan asukkaiden tarpeiden mukaan."

    Miltähän nämä Moilasen ajatukset mahtavat kuullostaa Ruokolahdella, ja etenkin Rautjärvellä Simpeleen korkeudella ?

    Kuullostaa näin äkkisiltään ajatustasolla tulkittuna kuvainnollisesti vähän siltä, että meillä on täällä palvelutarjonnan kera kaupunki nimeltä Imatra, tulkaa te tänne sieltä periferiasta...

    Nämä muutama idea vielä päälle siihen "Vuoksenniska vetoiseen pohjoisten kuntien asiointikeskus" -visioon, niin ainakin Simpeleelle saataisiin näillä pelimerkeillä pystyttää jonkin ajan päästä "Oli kerran Simpele" -näyttely, sen Vuoksenniskan vastaavan jatkoksi.

    Olisikohan Moilasella ideoita siitä, kuinka pidettäisiin sen jälkeen esimerkiksi Rautjärven kuntakeskus Simpele - 45 km Imatralta - kovinkaan elinvoimaisena peilattuna sellaiseen visioon, että palveluita siirtyisi tällaisen kantaman päähän...? On selvää, että esim. lapsiperheet hakeutuvat palveluiden ääreen, ja arvostavat juuri lähipalveluita, mutta eivät välttämättä "liukuhihnalta tuotettuja massapalveluita". Ruokolahti on käsitykseni mukaan pystynyt houkuttelemaan kohtuu hyvin uusia asukkaita, suhteessa paremmin kuin jopa Imatra. Jos tämä lähipalveluaspekti olisi vaarassa hävitä sieltä - ja siirrytään enemmän massapalveluihin Imatralta - gloria loppuisi siihen.

    Voisin kuvitella, että Rautjärvelläkin halutaan pitää esimerkiksi omasta lukiosta kiinni niin kauan kuin se suinkin on vain realistista. Onhan näitä muitakin esimerkkitapauksia pienistä lukioista, kuten Punkaharjulla ja Kerimäellä, joiden jatko turvattiin kuntaliitostilanteessa Savonlinnaan. Ja Etelä-Karjalassakin on muitakin pieniä lukioita: Parikkalassa, Savitaipaleella ja Luumäellä Taavetissa sekä Lpr:ssa useita lukioita, mukaan lukien Joutsenossa 20 km:n päässä. Imatralla opetus tunnetusti on keskitetty lyhyen kantaman sisällä yhteen isoon lukioon, mutta se on Imatran tekemä tietoinen ratkaisu.

    Mutta...minkäs ihmeen takia Imatralla sitten halutaan pitää kynsin hampain pitää kiinni lopusta ammattikorkeakouluopetuksesta ? Loppuisi se läheisyyden ihannointi, kun opetus olisi keskitetty laadukkaasti yhdelle kampukselle maakuntakeskukseen Lappeenrantaan - vai onko esimerkiksi tämä 35 km:n matka nelikaistaista valtatietä pitkin sitten jokinlainen ongelma ? Bussitkin sahaavat vähän toista mallia välillä Lpr-Imatra kuin vastaavasti sinne "periferian" suuntaan.

    Ja onhan Lpr nyt sentään vähän toisenlainen kaupunki muualtakin tuleville opiskelijoile - ammattikorkeakouluun sentään tullaan enemmän tai vähemmän opiskelemaan muualtakin, kun taas lukiohan nyt on lähinnä vain paikallinen peruskoulun jatke - yleissivistävä opinahjo - toisin kuin ammattikorkeakoulu, johon jo oikeasta lähdetään ammattiin opiskelemaan. Vai eivätkö nämä sama attribuutit pädekään enää Imatran kohdalla, verrattaessa esimerkiksi Lappeenrantaan ?

    Uutisvuoksi, 20.8.2012: Ammattikorkeakouluopetus Imatralla jännityksen alla

    "AMMATTIKORKEAKOULUSTA halutaan Imatralla pitää kiinni."

    "Imatralla opetusta on neljässä paikassa, vaikka opiskelijoita on yhteensä vain noin 600. Yhteensä Saimaan ammattikorkeakoulussa opiskelijoita on noin 3000. Kiinteistökulut opiskelijaa kohden ovat Imatralla tällä hetkellä noin kaksinkertaiset Lappeenrantaan verrattuna."

    http://www.uutisvuoksi.fi/Uutiset/2012/08/20/Ammattikorkeakouluopetus+Imatralla+j%C3%A4nnityksen+alla/2012513941656/17

    VastaaPoista
  5. Imatralla on totuttu siihen, että työpaikat ovat Kaukopäässä ja Rautatehtaalla. Niiden lisäksi ei ole syntynyt pienyritystoimintaa kuten on asianlaita Pohjanmaalla. Juuri pienteollisuuden puute on seudun ehdottomasti suurin ongelma.

    Sairaalat, koulut ja turismi syntyvät itsestään, kun ihmisillä on riittävästi työpaikkoja yksityissektorilla.

    VastaaPoista
  6. Tämä ongelma ei valitettavastikaan vaivaa vain ja ainoastaan Imatraa, vaan koko seutua (kuten viittasit) tai seutukuntaa, ja ikävä kyllä pitkälti koko Etelä-Karjalaa. Vain oikeastaan Lappeenrannassa on tänä päivänä jo edes jollakin tapaa riittävällä tasolla, esimerkiksi orastava "start-up yrityskantakin" muhimassa tulevaisuutta ajatellen. Teknillinen yliopisto on tietysti merkittävä tekijä Lappeenrannassa, antamassa taustaväreilyä ja tukea tällä saralla.

    Prikulleen samankaltainen ongelma on havaittavissa Rautjärvellä (lue Simpeleellä), joka tunnetusti on myös tehdaspaikkakunta. Onhan sielläkin esimerkiksi Vankkapuu onnistunut kasvamaan ja kehittymään, mutta kun näitä "vankkapuita" pitäisi olla pari jo heti kärkeen.

    Parikkalan voisi ehkä sanoa olevan suhteellisesti ottaen jonkin verran vireämpi tapaus, ja muutenkin aktiivisempi (tietysti syytä ollakin, koska se ei ole tehdaspaikkakunta): eipä aikoinaan PariWoodin parkettitehdas sinne tyhjästä tupsahtanut. Valitettavasti sille lopulta kävi miten kävi.

    Ruokolahti ei enää suoranaisesti ole tehdaspaikkakunta (sen jälkeen kun Kaukopään alueet siirtyivät aikoinaan perustettavalle Imatran kauppalalle), mutta elää luonnollisesti vahvasti ns. piipun varjossa, joka selvästi heijastuu paikkakuntaan, kuten myös koko Imatran läheisyys. Ruokolahti on Imatran seudulta, monellakin tapaa eniten Imatraan integroitunut alue, joten siltä ei ehkä suoraan odottaisikaan samanlaista aktiviteettitasoa kuin esimerkiksi Rautjärveltä, tai Parikkalalta, tai esimerkiksi Luumäeltä ja Savitaipaleelta Lappeenrannan seutukunnassa. Nämä ovat nähdäkseni Imatran ohella niitä pahimpia alisuorittajia.

    Juuri jo tämän selvästi tiedossa olevan ja tiedostettavan ongelman takia pitäisi olla paljon, paljon aktiivisempi & dynaamisempi yritysten sijoittumispalveluiden osalta - eikä suinkaan pelkästään odottamassa yhteydenottoja yritysten suunnalta, vaan myös olemalla itse huomattavasti aktiivisempi yritysten suuntaan. Ja tämä ei pelkästään Suomessa, mutta myös Venäjän suuntaan.

    Samoin tietyt olemassa olevat seutukunnan tunnetut avainyritykset voisivat olla aktiivisemmin mukana tässä prosessissa, koska a) on niidenkin etu että elinkeinorakenne on riittävän monipuolinen eikä nojaa liikaa näihin muutamiin avainyrityksiin b) joukossa voisi olla sellaisia, esimerkiksi tukitoimintoja edustavia yrityksiä, joiden läsnäolosta myös nämä avainyritykset hyötyvät. Sama juttu ei pelkästään tukitoiminnoissa, vaan myös jatkona jonkin toimialan arvo- /jalostusketjuun, josta potentiaalinen molemminpuolinen suora hyöty.

    Summa-summarum: jos tulokset eivät ole kummoisia, silloin ei selvästikään ole tehty riittävästi ja silloin pitää nostaa aktiviteettitasoa. Pelkästään palvelualojen, pääasiassa matkailun ja kaupan alan varaan ei voida laskea, vaan se kuuluu siihen sarjaan joka laajentaa seudun elikeinorakennetta. Toki siellä potentiaali on suurinta, ja se kannattaa pyrkiä hyödyntämään - täysimääräisesti. Kuitenkin teollisuuskaan suurelta osaltaan ei ole minkäänlainen uhka esimerkiksi matkailulle, etenkin kun seutukunnalle ei ole näillä näkymin esimerkiksi kaivannaisteollisuutta syntymässä. Tästä ei ole ihan ensimmäisenä pelkoa.

    Seudun hyvä ja yhä vain paraneva logistinen asema menee nyt hieman hukkaan; huumorilla heitäen ilmaisten ongelma tuntuu olevan saman tyylinen kuin demareilla tai kepullakin välillä, kun "viesti ei mennyt läpi".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Summa-summarum: jos tulokset eivät ole kummoisia, silloin ei selvästikään ole tehty riittävästi ja silloin pitää nostaa aktiviteettitasoa. Pelkästään palvelualojen, pääasiassa matkailun ja kaupan alan varaan ei voida laskea, vaan se kuuluu siihen sarjaan joka laajentaa seudun elikeinorakennetta. Toki siellä potentiaali on suurinta, ja se kannattaa pyrkiä hyödyntämään - täysimääräisesti. Kuitenkin teollisuuskaan suurelta osaltaan ei ole minkäänlainen uhka esimerkiksi matkailulle, etenkin kun seutukunnalle ei ole näillä näkymin esimerkiksi kaivannaisteollisuutta syntymässä. Tästä ei ole ihan ensimmäisenä pelkoa."

      Jos meinataan käydä tulevaisuutta palvelualojen varaan ylivoimaisilta osin laskemaan, niin varmaan kannattaa lukea lauantain 23.2. Etelä-Saimaan juttu 'Työpaikkalupaus liioittelee'.

      Kuten jutussa mainitaan, kaupan alalla on yleistynyt käytäntö, jossa monin paikoin vain esimiehet ovat kokoaikaisessa työsuhteessa ja muut tekevät osa-aikaista viikkoa. Tälläkö Imatran seutu nousuun ? Nyt valot päälle.

      Myös kaupan ja matkailu alan olisi myös syytä alkaa katsoa itseään peiliin, jos tämä alkaa olla ns. pelin henki. Tosin samaan vetoon on todettava, että alalla on kyllä poikkeuksiakin. Joka tapauksessa, "message is clear" - voisi varmaan sanoa.

      Imatran Seudun Kehitysyhtiön rooli olisi ensimmäisenä vedettävä framille, ja katsottava kriittisesti miltä osin toimintaa olisi syytä tehostaa ja mahdollisesti kokonaan uudelleen painottaa. On nähdäkseni kuitenkin selvää - jo tuloksien perusteela, että esimerkiksi aktiivisuutta sijoittumispalveluiden osalta on lisättävä.

      Samoin seutukunnan "kaksijakoinen rooli" on etenkin tulevaisuutta ajatellen hieman kummallinen: Rautjärvi tuntuu lähinnä roikkuvan Kehyssä, eikä toisaalta Parikkala edes ole mukana siinä. Kyllä näkisin, että Imatraa ja Ruokolahtea (välimatka n. 15 km) olisi tarkasteltava enemmänkin yhtenä kohdennettuna kehitysalueena, sekä Simpelettä ja Parikkalaa (väliamatka samaiset n. 15 km) toisena. Tämä siis nimenomaan kehitysalueena, ei olisi tarkoitus luoda kahta seutua seutukunnan sisälle. Näillä kehitysalueilla olisi sitten valitut kehityskohteet ja painotetut, selektiiviset toimet tarpeiden mukaan sekä näiden pohjalta sen mukaiset kehityshankkeet.

      Parikkalan rajanylityspaikan avautuminen tuskin ainakaan vähentää tällaisen roolituksen tarvetta. Samoin, jos joku ei ole kiinnittänyt huomiota, niin yritykset ovat enemmän integroituneita ja toimivat ristiin Imatra-Ruokolahti ja Parikkala-Simpele akseleilla.

      Jollakin tapaa elinkeinopoliittista kehitystoimintaa on kuitenkin pakko uudelleen virittää ja kohdentaa, jos tuloksia meinataan saada paremmin aikaan kuin tähän mennessä. Homma kun homma alkaa tosiasioiden tunnustamisella, joten ollaan nyt rehellisiä: ne elikeinopoliittiset tulokset eivät ole Imatran seudulla riittäviä, ja ne eivät ole ollenkaan riittäviä etenkin Imatran ulkopuolella, eivätkä kokonaisvaltaisesti edes Imatralla (ainoastaan tietyin osin matkailun ja kaupan alalla).

      Poista
    2. Tilanne on kuitenkin siinä mielessä hieman huolestuttava, että todellisen actionin osalta tietyillä alueilla - tarkoittaen tässä yhteydessä sekä liiketoiminta-alueita ja -segmenttejä että myös maantieteellisiä alueita - ei tunnu tapahtuvan yhtään mitään, kun samaan aikaan kuitenkin momentum on selvästi tietyin osin päällä ja ennen kaikkea vielä tulossa. Esimerkiksi Lpr:n seudulla ollaan nyt selkeästi huomattavasti paremmassa iskukunnossa.

      Vai joko hyvänä esimerkkinä Rautjärvelläkin on mm. Änkilänmäen kehittämisen osalta mitään ns. kättä pidempää - kuten todellisen liiketoimintasuunnitelman ja markkinointisuunnitelman muodossa ? Näillä nykyeväillä ja tällaisellä tekemisen meiningillä tulevaan ei voida ponnistaa, asia joka on aivan varma.

      Etenkin Rautjärvellä (Simpeleellä) tekemisen meininkiä on saatava aivan toisiin sfääreihin tai mikään hanke ei (edelleenkään) etene kunnolla eteenpäin: ei sen mainitun Änkilänmäen kehittäminen, ei edes toisen tärkeän hankkeen eli Hiitolanjoen (muunkin kuin mahdollisten kalateiden), eikä esimerkiksi Konkalammen jatkokehittäminen. Vai mikä rooli tällä Rautjärvellä (Simpeleellä) ylipäänsä tämän vahvistuvan Imatran seudun palapelissä olisi tarkoitus olla ? Se syrjäkyläkö, jota termiä edes henkilö taisi paikallislehdessä käyttää - vai ollaanko (taas) "myöhä saahaa lissää veronmaksajii" -linjalla ?

      Poista
    3. Rautjärvellä on koko seudun täydentäviä palvelumahdollisuuksia, Hiitolanjoen laatokanlohi, tunnettu laajalti kalapiireissä, Simpeleen Konkalampi, talkoovoimin ei jaksa pyöriä, pitäisi satsata rahaa Etelä-Suomen korkeimpaan mäkeen. Haukkavuori...Vesivoimamueseo...mutta Elyn rahoitusmallit liian suurellisa nähin hankkeisiin, ja Leader rahoitus liian pientä. Olisiko seudullinen kunta-kaupaunki avainsana, olisi uuden kuntarakenteen etu veidä hankkeita eteenpäin.

      Poista
  7. Ruokaskandaaleiden aikakaudella tuntuu erinomaiselta idealta, että Vuoksenniskalle saataisiin lähiruoan myyntihalli. Mansikkala on hallintokeskus ja suurmarkettien alue. Imatrankoski palvelee turisteja. Vuoksenniskaa voisi kehittää viihtyisäksi asuinalueeksi, jossa on pieniä liikkeitä. Lähiruokaa, tuoreita leivonnaisia, palvelua...

    Nämä ideat saattavat tuntua mitättömän pieniltä. Mutta uskon ja toivon, että ihmisenkokoiset palvelut palaavat. Globaalit mammutit ovat persoonattomia ja vain saneeraavat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä visio mahdollisesta lähiruoan kauppakeskuksesta Vuoksenniskalle on nyt ennen kaikkea vuoksenniskalaisten ja Imatran itsensä käsissä. Tämä(kään) hanke kuitenkin tuskin etenee pelkällä ihmettelemisellä ja "käsien pyörittelemisellä".

      Tuskin tätä ideaa mikään muu kunta Imatran seudulla on nyt ihan äkkisiltään "varastamassa" - jostain se Vuoksenniskan elvytys on aloitettava, ja tämä on yksi - edes jollain tapaa realistinen - mahdollisuus. Imatralla taitaa olla itse prospektoitu (käytännössä linjattu), ettei Vuoksenniskalla ole kaupan kasvun potentiaalia - tässä tapauksessa kyse siis normaalista vähittäiskaupasta, joten tämä vaihe lienee nähty Vuoksenniskalla. Tämä on varsin realistista, jos huomioi Imatran suunnitelmia Mansikkalassa/ Korvenkannassa ja Imatrankoskella. Jostain nämä suunnitelmat ja kauppaneliöt ovat kuitenkin lyhyen kantaman sisällä pois.

      Toki jos se (idea lähiruoan kauppakeskuksesta) jää pidemmäksi aikaa pöydälle, eikä asiassa selvästikään tapahdu mitään ja lienee käytännössä hylätty, niin silloinhan sitä voisi sovittaa muuallekin suunniteltuihin kauppakeskittymä -kohteisiin soveltuvin osin, kuten esimerkiksi Änkilänmäki Rautjärvellä.

      Poista

Esiselvityksen raportti on valmistunut ja kunnat pohtivat nyt omia askeleitaan. Kommentointi avautuu uudelleen valtuustojen työrauhatauon jälkeen.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.