Tuleeko kaikki Imatran seudun valo idästä?

Imatran seudulla on edessään loistava tulevaisuus. Oli tosiasioiden tunnustaminen miten vaikeaa tahansa, ei silmiä voi enää ummistaa muutokselta. Tässä nyt vaan on käynyt niin, että seutukunta, joka aiemmin oli raukalla rajalla ja ruostevyöhykkeellä, onkin yhtäkkiä pelipaikalla. Ja niin kuin yleensä muutosten kanssa, ei tätäkään muutosta meinaa huomata, vaikka sen kantaisi tarjottimella tarkasteltavaksi. Tai ehkä muutoksen merkit huomaa, mutta sen seurauksia on edelleenkin kovin vaikea uskoa.

Tähän mennessä tapahtuneen perusteella on kuitenkin perusteltua lähteä siitä, että vuonna 2025:

1. Svetogorskin raja-aseman kautta tulee Suomeen kolme miljoonaa matkustajaa vuodessa: Siellä missä on liikettä on myös toivoa. Ja täällä liikettä tulee totisesti piisaamaan – kolmen miljoonan ennuste on nimittäin varovainen skenaario rajaliikenteen kasvua koskevista ennusteista.

2. Alueella on vuoden jokainen päivä 3000 yöpyvää matkailijaa: Rauha-Ukoniemi –alueelle on kaavoitettu yli 13.000 petipaikkaa matkailupalveluita käyttäville asiakkaille eikä liikkeelle lähtenyttä rakentamista alueella enää oma pessimismimmekään saa pysähtymään. Jo 25 % käyttöaste Rauha-Ukonniemi –alueella tarkoittaa yli 3000 turistia vuoden jokaisena päivänä etsimässä Imatran seudulla ravintoloita, kahviloita, kylpylähoitoja, vaatekauppoja, kalastussafareita, koiravaljakkoajeluita ja kaikkea muuta, mitä turisteilla on taipumus kaivata.

3. Ruokolahden ja Rautjärven lahdenpoukamissa onkii vuosittain satoja Venäjän liike-elämän ja politiikan vaikuttajia. Uskokaa tai älkää, mutta jo tällä hetkellä Imatran seudulla vierailee vuosittain kymmeniä Moskovan ja Pietarin talous- ja poliittisen eliitin edustajia, joille Suomi tarjoaa juuri sitä, mitä slaavilainen sukulaissielumme liikenneruuhkassa kaipaa: rauhaa, maanläheistä tekemistä ja järjestystä. Oma äitini voi vannoa nähneensä jo v. 2003 Mihail Hodorkovskin käyneen pitkällä mustalla autolla ostamassa Vuoksenniskan Alkosta kaksi pulloa oranssia leskeä ja omatkin kokemukseni puhuvat sen puolesta, että Venäjän eliitille Suomi merkitsee selvästi enemmän, kuin uskomme.

4. Imatran seudun rajakaupan liikevaihto vastaa keskisuuren kartonkitehtaan vuosimyyntiä: V. 2012 Imatran seudulla käytiin rajakauppaa arviolta 63 M€:lla. Vaikka rajaliikenteen määrä kasvaisi huomattavasti tähänastista maltillisemmin, ennustetaan rajakaupan liikevaihdon seudullamme silti olevan v. 2025 yli 400 M€ vuodessa. Jos kartonkitonni maksaa 1.300 €, vastaa ennuste yli kolmannesta Stora Enson Imatran tehtaiden miljoonan tonnin vuosikapasiteetista. Eiköhän näillä eväillä saada karjalaiset taas palautettua Suomen kauppiaskansaksi.

Tulevaisuus näyttää siis vähintäänkin kohtuulliselta ja ennustetta tukee jo toteutunut, kaikkien nähtävissä oleva kehitys. Rajaseutua kun ollaan, ei pitäisi olla kovin suuri ihme, että valtaosa näköpiirissä olevasta valosta vaikuttaa tulevan rajan takaa. Mutta onko meidän asiamme kyseenalaistaa se, ovatko miljoonat venäläiset kävijät oikeassa valitessaan ostos- ja lomakohteekseen Imatran seudun? Niin nimittäin teemme ollessamme suomalaisen vaatimattomia oman erinomaisuutemme ja mahdollisuuksiemme suhteen. Imatran seudun mielikuvamarkkinoinnin suurin uhka on oma mielikuvamme.

Onni Hietalahti on avustanut kaikkien kokoluokkien yrityksiä yrityskaupoissa, jakautumisissa Suomeen ja Suomesta ja sulautumisissa. Imatran kaupungin 20 M€ liikekeskushankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä keskustan matkailullisessa kehittämisessä ja Imatran Kylpylän kehittämisessä hän ollut aktiivinen toimija.